H&M vaateketju on tunnettu isoista satsauksista. On H&M linjoja, jotka on suunnitellut Madonna, Lagerfeld, Kenzo ja ties ketkä. Ja osataan naapurimaassamme satsata myös itse mainoksiin. Viime jouluna mainoksissa leijaili Katy Perry ja noin vuosi sitten alkoi sarja jossa olivat sekä David Beckham että Kevin Hart. Halpoja kamppiksia nämä tuskin ovat olleet.
Tunnustan, että 2015 H&M:n Katy Perry joulumainos ei ollut lainkaan omaan makuuni. Epäaitoa, innotonta ja moneen kertaan nähtyä. Perinteistä vaateketjun mainontaa. 2016 näyttää kuitenkin korjanneen tilanteen. Nyt ollaan tehty oikea lyhytelokuva.
Yksi suosikki ohjaajistani Wes Anderson on päässyt tekemään taikojaan tämänvuotiseen pätkään ja hienoja taikoja onkin tehnyt. Mainos on kuin suoraan Wesin elokuvasta. Kummallisia hahmoja, vanhoja värejä, täydellisiä kuvia. Moni ehkä haukkuu hänen elokuviaan naiveiksi ja lapsellisiksi, mutta sitähän myös joulu on. Anderson+Joulu on siis täydellinen yhtälö.
Mutta kuten sanottua, tuskin tästäkään parilla kolikolla ollaan selvitty. Onhan pätkään ympätty kaiken muun lisäksi myös mm. Andersonin elokuvista tuttu Adrien Brody. Ja mikäs siinä, kyllä katsoja kiittää.
En ilmeisesti ole ainoa mainoksen hehkuttaja. Muutkin vaikuttavat tästä kiinnostuneen, mainos on kirjoitushetkellä youtuben trendaavien videoiden listalla nro 45 Suomessa ja jenkeissä nro.1.
Hassuja kissoja, kummallisia papukaijoja ja niin edelleen. Näitä videoitahan tulee joka tapauksessa netistä katsottua. Finnmatkat eli nykyinen TUI on keksinyt käyttää näitä videoita tylsän nimivaihdos kamppanjansa yhteydessä.
Faktahan on, ettei tuon aiheen markkinointi ole kauhean kiinnostavaa. Jotain siis on täytynyt keksiä, jotta ihmisten huomio saadaan kiinnitettyä. Pisteet siis firman markkinoinnille. Hyvin on saatu huomio vangittua.
TV:ssä näytetty videopätkä ei kiinnostustani ole herättänyt pätkääkään. Todella tunteita herättämätöntä ja pliisua. Onneksi siis Youtubessa ollaan tajuttu yrittää jotain muuta.
Itse odottelen joka joulu CocaColan vuotuista joulumainosta. Briteissä samaa vastaa tavarataloketju John Lewisin joulumainokset. Heiltä tulee joka joulu uusi joulumainos jota odotetaan kuin kuuta nousevaa. Arvioidaan kuinka hyvä tämä on edellisiin vuosiin verrattuna ja vertaillaan omia lemppareitaan.
Tämän vuotinen mainos on kyllä sydäntä lämmittävä Lapselle ostetaan trampoliini joululahjaksi, mutta perheen koira odottaa ja iloitsee tästä enemmän. Mainoksen ketut saattaa jokunen tunnistaakin vuosien takaisiksi trampoliinilla hyppiviksi ketuiksi. Puhvaloita ja tusinoittain koiria olen myös nähnyt trampalla hyppimässä mutta mäyrää jäin vielä miettimään. Olisiko kyseessä ihan vain vanha kunnon badger, badger, badger... Parempia veikkauksia otetaan vastaan.
Oli idean lähtökohta missä hyvänsä, kaikkiin John Lewisin joulumainoksiin, kuten myös tämän vuotiseen, on saatu ihanasti vangittua rakkaus ja
lapsenmielinen ilo. Mielelläänhän sitä vaikka Stockmannilta tai Sokokselta samanlaisia katselisi *vink, vink*. Hobby Hall tuntuu sentään harrastavan vuotuisia joulumainoksia mutta eivät nämä ehkä vielä yhtä suureen maineeseen ole päässet.
Vaikkei John Lewis ole Suomessa millään tavalla tunnettu, huomasin että
suurimman osan mainoksista olin jo nähnyt ennen tätä vuotta. Jossain näihin on aina
tullut törmättyä. Toki itse tulee paljon mainoksia ja joulujuttuja katseltua eli taidan olla erikoistapaus.
Yllä olevassa kuvassa vielä suosikkini viimevuotisista. Ykköspaikan omalla listallani vie vuoden 2013 The Bear & The Hare (tämä ei tietenkään suostunut itselläni näkymään virallisen videon kautta, joten epävirallinen versio tässä). Tuon mainoksen kruunaa ehdottomasti ihana Lily Allenin laulu. Mainos tuo myös mieleen Kaukametsän pakolaiset, joka oli muuten ihan mahtava ohjelma.
Ei nyt voi sanoa, että oltaisiin ajan terävimmällä reunalla, mutta hyvin lähellä kuitenkin. Ainakin sen verran ollaan ajassa kiinni, että CDONin uutiskirje piristi kummasti omaa päivääni. Verkkokauppa CDON oli siis päästänyt uutiskirjeensä pääosaan Doge meemin.
Doge koira on pyörinyt jo hetken netissä. Joku voisi väittää, että liiankin pitkään. Variaatioita on nähty monia ja monessa yhteydessä. Voiko tuota naamaa oikeasti kuitenkaan nähdä liikaa? Never!Such clever,Many fancy, Very target.
Näin kohdennettuun mainontaan voi uskaltaa vain jos todella tietää keitä asiakkaina on. Jos en itse tätä tuntisi kummastelisin vain typerää fonttia, tyylitöntä värien käyttöä ja tönkköä englanninkieltä. Koiran tuntijat kuitenkin osaavat arvostaa elettä...tai ainakin minä osaan.
Jäin silti miettimään, kuinka kohdennettu uutiskirje oli. Onko Doge kenties päässyt vain alle "40v" asiakkaiden sähköposteihin? Ollaanko vielä tarkemmin kohderyhmää rajattu? Tänä päivänä kaikki on mahdollista. Sitähän voidaan lähteä sorttaamaan vastaanottajia vaikka sen mukaan, kuka on meemejä ylipäätään katsellut.
Joko on joululahjat ostettu? Tuskin vielä kovinkaan monella. Joulumainoksia on kuitenkin jo alkanut ilmestyä medioihin. Ja ainakin itselle ne toimivat. Heti on tullut fiilis, että kyllähän sitä pitää tosiaan lahjoja jo alkaa ostamaan.
Hobby Hallin tämän vuoden jouluvideot ovat varsin hyvää mieltä tuottavia. Heti alkoi tehdä mieli lähteä kylpylään, kun katseli Joulupukkia hieronnassa ja suppailemassa. Niin, noh...eipä se Hobby Hall taida kylpylä olla, mutta idea tulee kyllä ilmi: Onhan se huomattavasti helpompaa ostaa netistä ja käyttää luppoaika vaikka sitten siellä kylpylässä. Pitänee pitää mielessä tuo ajatus omia ostoksiakin ajatellen.
Rennon meiningin sijaan mainoksen paras osuus ovat kuitenkin tontut. Jestas, että onkin osattu tehdä pirullisen näköisiä kavereita. Jos itse olisin tuollaisia tonttuja pienenä nähnyt niin en olisi sitäkään vähää uskaltanut talvisaikaan katselle ulos ikkunoista. Stressi, kauhu ja paniikki siis loistavat näistä hahmoista.
Mitäs mieltä muut ovat joulun ajan mainoksista? Itse ainakin jään innolla odottamaan lisää näitä. Ilman mainoksia joulutunnelman herättely täytyisi tehdä ihan omatoimisesti. Nyt kaupoissa kiertely ja 10-30 sekunnin joulupätkien katselu nostaa kummasti joulun tunnelmaa. Vielä jos maa pysyisi valkeana niin tässähän siirryttäisiin jouluun ihan huomaamatta. Kuukausi pitäisi silti vielä jaksaa odotella...
Nykyään ihmiset loukkaantuvat kaikesta. Sosiaalisessa mediassa on helppo kertoa mielipiteensä ja niitä valitettavasti myös kuunnellaan. Elokuvajulisteita poistetaan näkyviltä, koska niissä jonkun mielestä alistetaan naista ja yritykset pyytelevät anteeksi täysin käsittämättömiä asioita, jotka ovat loukanneet tiettyä vähemmistöä tai yksilöä.
Helsingin energian Yrjö on onneksi toista luokkaa. Hän yrittää olla korrekti, mutta epäonnistuu tässä upeasti. Moni sanoo, että kaikelle pitää voida nauraa. Näinpä André Wickströmin esittämä Yrjö on kaikkea sitä, mitä mediassa ei saa sanoa tai tehdä. Yrjölle voi nauraa, vaikka kauhistuttaakin, kuinka epäsopivaa näille asioille nauraminen on.
Yrjö on jo tuttu näky kaikille, vai onko. Häntä on näkynyt nyt niin videoissa kuin myös muualla sosiaalisessa mediassa. En kyllä muista onko tätä televisiossa näkynyt. Kohderyhmä on ilmeisesti muualla kuin "vanhassa maailmassa".
Mainoskamppis kuuluu luokkaan järkyttävän ärsyttävä, mutta silti hauska ja toimiva. Kaveri on kuin suoraan Pomo piilossa sarjasta - Pistetään vähän viiksiä ja silmälaseja naamalle ja esitetään tyhmää. That's it.
"Epäaitous" taitaa silti toimia. Onhan tässä jo aika paljon tullut energia-alasta sun muusta opittua. Saa nähdä montako kautta tätä vielä tehdään. Vielähän tuota mielellään katselee, mutta toivottavasti muistavat, että parhaat tv-sarjat lopetetaan aina "liian aikaisin".
Eikä Yrjö muuten mikään turha jätkä ole. Olihan hän kuvioissa mukana 2015, kun Helen voitti mainonnan Effie-palkinnon kampanjastaan.
Alla pari esimerkkiä Yrjön elämän varrelta. Paljon on jo kehitetty alkuajoista. Viimeisimmän kauden jakso kolme on tämän hetkinen lempparini. Ihanasti käytetty yhtä lempi elokuvistani hyväksi. Yksi kohtaus on siis lähes identtinen kopio Reservoir Dogs elokuvan kohtauksesta. Ja tämä siis täysin tarkoituksellaan. Mahtavaa.
Joko rakastat tai inhoat sitä - Serlan raivostuttavan tyhmä kurre, joka pyyhkii väärillä jutuilla likaa.
Toisaalta varsin hauska, mutta samalla aivan liian raivostuttava. En ole itse päässyt lopputulokseen vihaanko vai rakastanko tätä mainosta.
Puuttumatta itse mainoksen hahmoon, tällainen uuden tarpeen luominen tuntuu kyllä aikamoiselta rahastukselta. Kyllä sitä laseja voi pyyhkiä ihan normaalillakin talouspaperilla. Toisaalta itse mainokset ovat kyllä kaikessa rasittavuudessaan hauskoja. Ainakin tiettyyn pisteeseen saakka.
Kurrejen ulkonäkö on omalla kohdallani tökkinyt heti vanhimmasta uudesta mainoksesta lähtien (mäkiautot). Kaipaisin sitä vanhaa, logossa esiintynyttä siroa pientä oravaa. Muutaman vuoden takainen versio oli kiva. Söpö ja tarpeeksi oikean oravan kaltainen. Tokikaan ei millään tavalla hauska. Kaippa sitä alkaa olla jo niin vanha, että kaikki uusi on (muka) huonoa.
Täytyy kyllä antaa plussaa siitä, että vaikka kaikki kolme
talous-/wc-paperimerkkiä (Soft Embo, Lambi ja Serla) ovat ottaneet
eläinhahmot maskoteikseen, merkit erottuvat hyvin toisistaan. Ainakaan
vielä ei ole syntynyt samaa ongelmaa, kuin esim Sotkan ja Jyskin kanssa -
saman kaltaiset linnut maskotteina ja lopulta kukaan ei tienyt kenen
mainokseen vihellys kuului ja kenellä oli jippopyörä tarjouksessa jne.
Uudet mainokset saavat kunniamaininnan myös päättömyydestään. Ovathan nämä lähes yhtä päättömiä kuin monet japanilaiset mainokset. Mitä lähemmäs heidän mainoksiaan päästään sen parempi, jos minulta kysytään.
Taisi olla jo viimevuonna, kun näin ensikerran mainoksen kokista. Siinä valkoiseen perinteiseen kokin hattuun pukeutunut mies (eli kokki) oli leikkimässä lapsen kanssa kotona. Äiti tuli huoneeseen ja ihmetteli kuka tämä on ja mistä hän on tullut. Mies esitteli itsensä Pneumokis (pneumokokki siis).
Varsin lyhyt, terävä ja toimiva mainos. En ollut ajatellut, että pelkästä bakteerista olisi aihetta mainokseen. Tuossa se kuitenkin toimii. Ainakin itse tuli heti tiedostettua myös se missä kaikkialla pöpöjä piilee.
Tänä vuonna mainoksesta on pyörinyt myös versio, jossa pariskunta käy nukkumaan ja rouvan vieressä nukkuu kokki. Taas esitellään ja jatketaan unia. Toimii tämäkin.
Parin päivän sisällä kokki on levittäytynyt lopullisesti joka kolkkaan. Mainoksia näkyy bussipysäkeillä, bussissa ja radiostakin on näitä voinut kuulla. Kovasti siis kampanjoidaan. Mukavaa piristystä, ettei aina olla suoraan vain myymässä jotain.
Mainos on kuin suoraan Wesin elokuvasta. Kummallisia hahmoja, vanhoja värejä, täydellisiä kuvia. Moni ehkä haukkuu hänen elokuviaan naiveiksi ja lapsellisiksi, mutta sitähän myös joulu on. Anderson+Joulu on siis täydellinen yhtälö.
