90- RYTMEISSÄ - MAINOSTEN TOISTUVAT TEEMAT

Jos soittaisin sinulle alta löytyvän Aurinko Jaffan mainoksen pelkkänä musiikkina osaisit varmasti heti kertoa millä vuosikymmenellä mennään, eikö totta?

Niin ysäriä ja niin paljon kiusallisen moneen kertaan kuultua. Eipä tämä silti poista faktaa, että paljon muistoja tästäkin tulee mieleen. Mökillä saunasta tullessa oli aina korillinen lasisia limupulloja odottamassa. Yleisin taisi olla juuri tuo perinteinen Aurinko Jaffa, toinen lemppari taisi olla "punainen jaffa" (ilmeisesti siis kyseessä oli kuvasta löytyvä Italia. Punaiseksi Jaffaksi sitä kaikki kuitenkin kutsuivat). Friscokin oli kyllä kova sana. Voi niitä aikoja.

Takaisin kuitenkin mainoksiin. Tuota samaa sähkökitaran rämpytystä löytyi lähes kaikesta 90-lukulaisesta. Saman teeman löytää niin Prätkähiirten tunnarissa, Tele-puhelukortin mainoksesta kuin myös tottakai kilpailevan Friscon mainoksesta. Listaa voisi jatkaa vaikka loputtomiin.

Mutta miten sitä ei ole huomannut tuolloin musiikkien samankaltaisuutta? Nämähän ovat identtisiä. Eikä identtisyys jäänyt tuolloin vain musiikkiin. Jollei ysäri mainoksissa ollut kitaran räptytystä niin ainakin Suomessa mentiin maalaismaisemiin.

Löytyy Kesoilia, Xylifreshiä, Sunnuntaita ja tottakai Reissumiestä. Monessa näyttää myös pariutuminen ja autot liittyvän jotenkin kokonaisuuteen. Parempi olla silti tekemättä enää näistä uutta listausta. Sanottakoon vain että ihan hirveästi ei tosiaan vaihtelua näytä olleen.

Ehkä omaperäisten mainosten puute on yksi osasyyllinen sille, että moni 90-luvun tuote on poistunut kaupoista tähän päivään mennessä.

JOS ET SÄ SOITA - SONERA vs. TELE

Kuka on ollut innoissaan Soneran TV:seen palauttamasta Jos et sä soita mainoksesta?

Upeaa, että Sonera on ottanut mainoksen täysin alkuperäisenä uudelleenkäyttöön. Vain lopun Sonera vs. Tele -logo teksteineen/puheineen on vaihdettu.   

Taas tosiaan mennään sinne legendaarisella 90-luvulle. Tämä mainos pyöri tuolloin jatkuvasti ruudussa. Eiköhän ainakin Napakympin ja Onnenpyörän mainoskatkoilla tämä ole nähty. Oli katko mikä hyvänsä, osasin ja osaan edelleen mainoksen ulkoa.

Muistan menneeni vanhempieni kanssa katsomaan Anna Hanskin (tunnusmusiikin laulajan) nimmarikeikkaa Lohjalle samoihin aikoihin, kun tämä mainos pyöri tv:ssä. Vanhempani olivat ilmeisesti sanoneet minulle, että esiintyjä on se "Jos et sä soita" laulaja. Hirmuinen pettymys oli kun kyseessä ei ollutkaan tuo mainoksen nainen.

Olikohan muuten nimmareiden metsästyskin 90-luvun villitys? Meillä näitä ainakin metsästettiin nolottavan paljon. Isä metsästi ja pisti syyn aina tyttären niskoille: "Kristalle tässä näitä Gladiaatori pimatsujen nimmareita haetaan". Jep, jep...



Palataksemme vielä takaisin Soneraan. Teleoperaattorit ovat muuttaneet nimeään vuosien varessa varmasti jokainen, mutta itse en olisi muistanut että Sonera on ollut ennen Tele. Ja mainoksen aikaan mentiin vielä vaihdosaikaa valtion posti- ja telelaitoksen ajasta. Sama ikoni oli siis vielä logossa kuin vahassa postin logossa. Aina oppii uutta.

Ja voi, miten ihanan tyylittömiä ja "fontittomia" olivat tuon ajan tekstit mainoksissa. Voiko tuon tylsemmin asiaa ilmaista kuin Telen kaukopuhelut, Caps Lock päällä kirjoitettuna. "Tätä me nyt mainostetaan, joten mitä muuta tähän voisi laittaa? Asia tulee selväksi, eikö?"

KORVAMADOT JA MUUT MUISTIJÄLJET

Vieläkö teillä puhutaan Aromipesästä, Passelista tai Total Gymistä? Onko Puuhamaa edelleen paras paikka vai voiko aina luottaa Hesburgeriin kuin ystäviin?

Jos jollain on vinkkejä, miten saa leikattua nämä mainokset kokonaan pois muistista, olisin kiitollinen. Maailma olisi parempi paikka jos joitain mainoksia ei olisi ikinä nähnytkään saati kuullut.

Sitä elelee rauhassa viikkoaan eteenpäin ja yhtäkkiä PAM! "Hyppää Hassen, hyppää hassen, hyppää hassen siivelle, hyppää, hyppää!" Ei jumankauta! Yritä siinä sitten exceliä vääntää, kun tuollainen huutaa päänsisäisessä radiossa.

Välillä kyseessä ei ole edes mikään rallatus vaan pelkkä tuotteen nimi voi pyöriä ympyrää päässä. (Sanokaa että muillekin käy näin. Enhän ole ainoa?) Passeli, Aromipesä, Saunabelt, Swivel sweeper....

OstosTV taitaa olla paras nimien päähän upottaja. Miten nuo tatuoituvat niin pysyvästi mieliimme? Eihän kukaan edes tunnusta katsovansa ostoskanavaa. Onko sitä koulusta kipeänä kotona ollessa ollut niin otollisessa tilassa, että kuumehöyryissä OstosTV:tä katsellessa sitä imee jokaisen tuotenimen kalloonsa?

Parasta kaikessa on se, että yleensä mainosten muistettavuudesta ei ole enää kenellekään edes hyötyä. Hasse on kuopattu aikapäivää sitten, Hesen kastiketta ei taideta enää edes myydä ja Total Gymkin taitaa olla korvattu jo ties monennellako Abtronicilla tai vastaavilla.

NRO. 200

Vuosia on tullut blogia jo kirjoiteltua, mutta nyt on vihdoin aika kirjoittaa blogiteksti numero 200. Olisiko aika perehtyä Kristaan, kirjoittajaan, tarkemmin?

Jossain vaiheessa tekstejä lukiessa joku on saattanut ajatella, että tee ite hyvä mainos jos kerta niin paljon arvosteltavaa on muissa. Niinpä ajattelin ihan omien mielenkiintojeni paljastamiseksi aloittaa esittelyn jostain omasta luomuksestani:

Ei lähimainkaan täydellinen, mutta ehkäpä minun näkemykseni kivasta. Täytyy tunnustaa, että CDONin doge bannerin jälkeen teki kyllä mieli tehdä samanlainen pläjäys, mutta päädyin silti klassisempaan.

Tujaus sarkasmia, yksinkertaisuutta, ja lopputulos on ainakin omasta mielestäni toimivaa. Kertonee jotain myös itsestäni. En nyt sentään jesariin itseäni vertaa, mutta tykkään yksinkertaisesta ja nokkelasta.

Mistä sitten on lähtöisin innostukseni mainoksiin? Tämä lienee peruja jostain aikojen alun piimä mainoksesta (siis siitä: "tahdon tosimiehen vierelleni, miehen riskin rinnalleni, rakastajan vatsalleni - piimä"). Tuonhan varmasti jokainen muistaa 90-luvulta.

Luulen, että kyseinen mainos on antanut itselleni paljon enemmänkin kuin vain innostuksen mainoksiin. Tuossa on sitä samaista tyttöenergiaa, jota on myöhemmin spaissareissa ja muualla nähty. Ehkäpä tuolla on siis ollut näppinsä pelissä oman elämänasenteenikin rakentumisessa.

Välikommenttina mainittakoon, että olisi kyllä hienoa olla mukana tekemässä jotain noin vaikuttavaa mainosta kuin tuo piimämainos.

Elokuvajulisteet eli elokuvien mainokset ovat myös yksiä intoilun kohteitani. Ovathan itse elokuvatkin yksi harrastuksistani. ("Harrastuksista" = mitä muutakaan kotihiiri voisi kirjoittaa CV:seen harrastuksekseen.)

Ehkäpä 200. teksti voidaankin päättää suosikkeihini näistä.
Rajatakseni aihetta hieman, yritin kasata yhteen sellaiset julisteet joissa yhdistyy upea juliste ja suosikki elokuvani.

Nro.1
Tohtori Caligarin kabinetti päätyi ensimmäisenä listalle. Tämän sanotaan olevan ensimmäinen oikea kauhuelokuva. Juliste on kuin Gallen-Kallelan Bil-Bol mainoksesta (joka muuten myös upea mainos). Caligarin juliste kertoo kaiken, mutta ei silti mitään. Ei turhia tekstejä tai selittelyjä. Annetaan vain kuvan puhua puolestaan. Tämä pääsisi helposti omalle seinälleni tauluksi.


Nro.2
Kummisetä elokuvan julisteineet ovat tuttuja elokuvista vähemmän tietävillekin. Mitäpä sitä tuota enempää kirjailemaan julisteeseen. Pelkkä elokuvan nimi ja piirros marionettinuken lankoja pitelevästä kädestä kertoo jo tarpeeksi. Juliste on kuin piirros elokuvan tunnetuimmasta lauseesta: "I'm gonna make him an offer he can't refuse."


Nro.3
Ilmeisesti jatkamme matkaa aika järjestyksessä. Seuraavana olisi syntymävuoteni elokuva eli hieman "tuoreempi", 30v täyttävä Full Metal Jacket.

Taas ollaan yksinkertaistetussa julisteessa. Tämä on kuitenkin eritavalla yksinkertaistettu kuin edelliset. Enemmän tekstiä, mutta tausta on tyhjä. Lainaus kertoo hyvin elokuvan tyylistä, kuten myös ihanan ristiriitainen kypärä. Muistan pienenä kummastelleeni tätä mainosta. Taisinpa tuolloin kuvitella kyseessä olevan ihan perinteinen sotaelokuva. Little did I know..


Nro.4
Ja tällä kertaa viimeisenä, edelleen aikajärjestyksessä pysytellen - Trainspotting. Useita eri versioita julisteesta olen nähnyt. Suurimmassa osassa toistuu kuitenkin ainakin osittain oheinen tekstinpätkä elokuvasta.

Näin elokuvan nähneenä kuulen niin selvästi Ewan McGregorin lausumassa näitä sanoja elokuvan ensimmäisessä kohtauksessa (nyt tietysti kuuluu asiaan jonkun korjata että "urpo, ei se McGregor tota kohtaa sano eikä tosiaan ole mikään eka kohtaus"). Joudun tunnustamaan etten ole itse kirjaa lukenut, mutta olettaa saattaa, että sama pätkä löytyy myös sieltä.

Kuten edellisissä, tässäkin teksti kertoo kaiken oleellisen elokuvasta, paljastamatta oikeasti mitään. Tämä voisi olla pätkä hyvin erilaisestakin elokuvasta. Ehkä juuri se tekee tästä mielenkiintoisen. Vain hahmon elämänasenne on kirjattu paperiin. Taas voisin sanoa, että mitäs tuota enemmällä pilaamaan. Kuvat, erilaiset fontit ja muut krumeluurit vain pilaisivat tunnelman.

Nykyään elokuvajulisteista puuttuu täysin omaperäisyys. Ylläolevien kaltaisia kaipaisin ehdottomasti lisää. Eiväthän nuo (Caligaria lukuunottamatta) mitään näyttävimpiä julisteita ole, mutta toimivat mainoksina ja luovat upean fiiliksen. Varmin tapa saada minun kiinnostukseni, on Transpottingin kaltainen yltiöpäinen vuodatus. Saisi siis vähintään minut googlaamaan lisää elokuvasta. (Toisin kuin tämän päivän sini-oranssit taustat, leijuvat päät ja selkä kameraan seisovat ihmiset.)

Jottei tästä blogitekstistä tulisi liian pitkä vuodatus, on syytä päättää ja jatkaa seuraaviin kahteensataan postaukseen. Kiitos tähänastisesta!

SPICE GIRLS - PEPSI

Tyttöbändi Spice Girls julkaisi ensimmäisen levynsä  20 vuotta sitten. Jestas sitä onkin vanha. Muistan kuin eilisen päivän maustetyttöhuuman, kaiken sen krääsän, tanssikuviot ja laulujen sanat.

Oli tikkareita, keräily valokuvia, vaatteita ja ties mitä. Ennen kaikkea oli kuitenkin Pepsi. Itse tuolloin ala-asteikäisenä vedin yhtäläisyysmerkit Spaissareiden, Pepsin ja Union Jack lipun (Brittien lippu) kanssa. Brittilippu liehui ja vielä useammin tytöillä oli Pepsin tölkit kädessään. Muistan yhdenkin ryhmäkuvan (niistä keräily kuvista) jossa koko poppoo oli verhoiltu Pepsin logoihin. Oi niitä aikoja.

Ei varmaan tarvitse edes kysyä valitsinko kaupasta ostettavaksi Pepsiä vai Cokista. Maulla ei ollut väliä. Pääasia että oli samaa kamaa, kuin mitä Spaissarit joivat. Eikä tarina loppunut tähän. Itse olen toki vaihtanut lemppariani, mutta Pepsillä suurten nimien sponsorointi jatkuu. Jalkapallossa Pepsi on ollut iso nimi pitkään, ja muistannette parin vuoden takaa jääkiekon "Pepsi-veljesten" kohun. Eiköhän nämäkin ole joitain faneja  saanut Pepsiin kääntymään.

Mielenkiintoisinta tässä Pepsi fanituksessa oli kuitenkin biisi/mainos nimeltä Move Over. Osaan edelleen sanat ulkoa. Tai no julkaisuvuonna en vielä englanninkieltä hallinnut, mutta mukana osasin silti laulaa ja osaan edellen. Yritä nyt sitten päättää voiko tuota fanittaa kun se on mainos vai voiko tämänkin laskea heidän kappaleekseen.

Hieno markkinointipläjäyshän koko bändi oli. Tiedä pystyttäisiinkö tähän enää mitenkään nykyään.

90-LUVUN PALUU - SUPER JÄÄTELÖ

90-luku on muodissa, joten miksi ei tuotaisi myös muutamia vanhoja, jo kuopattuja tuotteita takaisin. Tämä tuntuu olevan useammankin kuin yhden yrityksen ajatus.

Vyölaukkua on yritetty jo tuoda, onneks ainakin vielä turhaan, ja muita vaatetuksen hirviöitä on päässyt jopa katukuvaankin. Nyt kuitenkin tuodaan jotain makoisaa.

90-luvulta tuttu ja sivulauseissa myös teksteissäni vieraillut Super-jäätelö on tekemässä paluun. Suurin kysymys lienee, millaisilla mainoksilla he lähtevät jädejä meidän maailmaamme palauttamaan. (Toivottavasti mainoksia siis olisi tiedossa.)

Superin mainoksissa erinäiset syystä tai toisesta lipevät miekkoset käyvät jäätelökiskalta ostamassa Super-jäätelöä sanattomasti. Jäätelö ilmaistaan tämän ulkomuodon mukaan, joka muistuttaa kovasti naisen muotoa. Sitten soppaan heitetään hieman huulten nuoleskelua ja parhaimmillaan jopa kuvitellun objektin suuhun työntämistä. Tästäkös kioskin naismyyjät innostuvat ja lopputuloksena onkin musta silmä tai muuta vastaavaa.
Uskaltaako siis Valio tuoda saman ronskin mainostyylin takaisin vai päivitetäänkö mainos tälle vuosituhannelle? Toivoa saattaa etteivät ainakaan liian tylsiin mainoksiin sorru. Jotain särmää näihin täytyy tuoda. Hyviä esimerkkejä viimevuosilta löyty, joten potentiaalia olisi tuoda jotain pikkutuhmaa myös niin helposti loukaantuvalle 2010-luvulle. Toisaalta todennäköisyydet ovat pelottavan suuret että joku suuttuu. Tarkkana saa siis olla, ettei käy kuten Byggmaxin mainoksessa ja jouduta korjailemaan mainosta yleistyksien takia.

Jäätelön maku on joka tapauksessa itselläni elävästi edelleen mielessä, joten pakkohan tässä on innolla odotan tulevaa kesää. Ehkä tuolloin pääsisi jo näitä muotoyksilöitä maistelemaan. Peukut pystyyn jännittävien mainosten ja muuttumattoman maun/ulkonäön puolesta.

SILMÄN ILOA NAISILLE...KAI - MYNTHON & NISSEN

Ihanan kamala mainos tuo Mynthonin Ylermi (jostain syystä halusin nimetä tämän nyt Ylermiksi). Naiset nauttivat silmiä hivelevän kauniista miehestä, joka puhuu seksikkäästi juuri sinulle... ja sitten on tämä Ylermi. Ei Ylermi pahan näköinen ole, tässä nyt on vain saatu toinen näyttämään niin...öh,vastakohdalta.

Kaikki nuo navan plupsauttelut, ylermit ja itse ty--, mitä tuosta mainoksesta nyt pitäisi olla mieletä. Onko tämä nyt sitä miesten esineellistämistä? Hyvä jos on, se nimittäin toimii. Upea pläjäys kaikessa kummallisuudessaan. Vielä kun kaikki visuaalinen on niin kaukana Mynthonista.

Muutama samankaltainen sankari on  päässyt ilmoille Suomessa aiemminkin. Nissen, jonka mainos nähtiin Superbowl tyyliin käytännössä vain jääkiekon 2016 MM-kisojen mainoskatkolla: Kermakakun lipomista, lihaksia, takkatulta ja koiranpentuja. Upea suoritus! Ei siitä paljoa paremmin voi naisia puhutella. Tuntui varsin tuhmalta katsoa ylipäätään tätä mainosta.

Hienosti olivat keksineet, piilottaa suomalaisten heteromiesten intohimon sisään tällainen paketti. Näin saatiin naiset heräämään sohvalta horroksesta ja jokunen mies päästämään suustaan lausahduksen, joka käännettäköön lyhenteelle "WTF".

Lähtisin pitämään isoisänä näille mainoksille ysärillä mainostettua Super-jäätelöä sekä Olvin CXX-pefletti mainosta. Kaikessa kylmiäväreitäaiheuttavuudessaan aikansa legendoja nuokin.

   

Rallienglanti is bäk! - Nelonen

Olette varmaan bonganneet tv:stä tai radiosta "Rallienglanti is bäk!" mainossarjan.
Eikö olekin loistava? Tulee niin hyvälle mielelle tuosta.

Tässä on käytetty loistavasti mielikuvia hyväksi. Kyllähän tuosta lausumisesta tulee heti autourheilu mieleen. Rallia & MotoGP:tähän tuossa tosiaan mainostetaankin eli osu ja upposi.

Luuk ät te video in ruutu hier

Tuosta tulee vielä mieleen 1998 Tommi Mäkisen legendaarinen haastattelu (ja kylläpä tuossakin hieman rallienkkua kuuluu)