Teleoperaattorit kilpasilla

Historiasta muistamme tilanteen, jolloin puhelinoperaattorit lähtivät kilpailemaan keskenään puhelujen hinnoilla. Tämän jälkeen hiljaiseloa oli hetken, ennen kuin yritykset keksivät uuden kilpailuvaltin - mainokset.

Tällä hetkellä televisiossa ja muissa medioissa pyörii liuta, mitä viihdyttävämpiä (taikka ärsyttävämpiä) mainoksia operaattoreilta. Saunalahti kilpailee laamallaan, DNA hauskoilla vanhaan "hankalaan" aikaan viittaavilla rallatuksillaan ja Sonera taas omalla Sonera-miehellään. Ainoastaan TeleFinland on mielestäni jäänyt huomaamattomaksi aluksi mukavilla TeleFinland miehellään ja oravalla.

Jokainen operaattori on löytänyt aivan upeat teemat ja jokainen näistä toimii. Jokainen on myös tarpeeksi ärsyttävä jotta jää varmasti mieleen. 

Laama, omassa järjettömyydessään on varsin ärsyttävä, mutta samalla myös muistettava. Itse en kyseisistä Saunalahden mainoksista ehkä täysiä pisteitä vielä antaisi, mutta ei näillä miinuspisteitäkään voi antaa. Alkupään laamat olivat kenties hieman tehokkaampia, kuin nykyiset "aladdinin luola - laaman henki" mainokset. Onhan varsin suuri saavutus saada aikaan sellaisia tunteita, mitä nämä saavat aikaan.

DNA:n uusimmat "Yksi, kaksi, sulle tuli faxi" ja " Tää ei oo Aa. Tää ei oo Bee. Tää on C-kasetti" rallatukset videoineen saavat varsin hyvälle tuulelle....tosin unen tulo saattaa viipyä hetkisen, kun kyseiset biisit soivat niin pahasti päässä. Tämäkin kuitenkin lienee vain hyvä asia. Julkkikset (Ressu ja Eini) istuvat videoihin myös kuin nenä päähän.

Ja sitten Sonera. Vielä eiliseen asti en ollut varma ovatko Soneran uuden mainokset niin hyviä kuin ne voisivat olla... sitten kuitenkin satuin näkemään uusimman pläjäyksen. Videolla matkitaan ihanan röyhkeästä terveysjogurttien mainoksia (Activia, Olo, Laktoositon...) ja mielestäni tämä on aivan nerokasta! Miten kenellekkään on tullutkaan mieleen löytää yhtäläisyyksiä näistä. Muutkin Soneran saman sarjan mainokset ovat toki "ihan kivoja", mutta tämä osa on yliveto!

 

Oscarin mainokset

Niin ne vaan mainokset hiipii moneen paikkaan. Tulevana viikonloppuna merten tuolla puolen jaetaan taas kultaiset ukot ja brändit puskevat myös kyseiseen gaalaan. Rahaahan tuohon huviin saa sievoisen summan laittaa ja tämä pätee niin mainoksen tekemiseen kuin myös mainospaikan ostoon.

Tyylikkäät mainokset punaiselle matolle ovat tehneet muun muassa Hyundai ja Diet Coke. Moni varmasti pohtii onko tämä kaiken sen rahan arvoista, mutta jos rahaa riittää, niin riittää myös katsojia.

 

 

lähde: Markkinointi&Mainonta 

Mutta osaa se Oscarkin hauskuuttaa mainoksilla.

 

 

Makuasia

Eräällä ulkomaanmatkallani monia vuosia sitten sain kokea ihanan makuelämyksen. Ostimme hotellin jääkaappiin aamupalaksi maitoa ja muroja. Kyseessä olivat murot, jotka sattuman varaisesti valittiin kaupan hyllyltä ajatuksella "no noi ei ainakaan varmaan ihan pahoja ole". Kohtalo puuttui peliin ja vei sydämeni näille muroille.

Kyseisiä, ah, niin ihania muroja ei silloin myyty Suomessa. Etsiskelin ummet ja lammet, mutta mistään ei löytynyt. Paketin nimi oli kuitenkin jäänyt mieleeni ja muilta ulkomaanmatkoilta saatoin tuoda tuliaisina itselleni näitä.
... Kuulostanee hullulta ja myönnetään onhan se aika turhaa. 

Jokunen vuosi sitten lähetin jopa Kellogsille viestiä ja kysyin miksei näitä muroja tuoda Suomeen. Vastaus oli, että tutkimukset, mieltymykset ja liikevaihto osoittavat, etteivät tämän kaltaiset murot kelpaa suomalaisille. Olin kummissani, mutta tyydyin vastaukseen. Vierähti vuosi ja yhtäkkiä löysin kauppojen hyllyiltä RaisinWheatsejani. Voitte arvata, että keittiön kaapit olivat tämän jälkeen täynnä näitä. Onni oli kuitenkin vain hetkellistä. Rakkaimpani riistettiin minulta ja niin loppui taas yhteiseloni murojeni kanssa. 

On varsin hankalaa näin maallikkona sanoa, millä perusteella suomalaiset ostavat muronsa. Voisi kuvitella, että mikäli normaalit vehnätyynyt liikkuvat kauppojen murohyllyiltä, ei niihin lisätty rusina nyt ainakaan huonontaisi asiaa. Ilmeisesti näin kuitenkin on. 

Liekkö suurin syy sille, että tuote jäi kauppojen hyllyille, oikeasti maun vai kenties vain liian vähäisen markkinoinnin. Omaksi kohtalokseni kuitenkin jäänee keräillä ulkomailta muroja tai toivoa suomalaisten makumieltymysten muuttuvan. Turhahan yritysten on myydä tuotteita, jotka eivät mene kaupaksi. 

Mokomatkin suomalaiset ;)

Kataja tv-mainoksessa - Nettiarpa.net

Televisiossa on viime päivät pyörinyt Nettiarpa.net -mainos. Pätkässä Janne Kataja vastaa puhelimeen ja kertoo, ettei tiedä missä on sillä "tää nyt meni taas vähän tälläseks arpomiseks."

Mainos on varsin hyvä... paitsi, että mainosta suunnitellessa henkilöllä A on selkeästi ollut mielessä itse juoni ja henkilö B on taas ollut sitä mieltä, että mainokseen tulee hankkia julkkis. Kun sitten ollaan päätetty ympätään kumpikin yhteen, ollaan menty hakoteille. 

Mainos, jonka idea on mielestäni aivan loistava, toimisi huomattavasti paremmin, mikäli päähenkilönä olisi tuntematon henkilö. Nyt Kataja, vaikka vetääkin roolin varsin mallikkaasti, vie kaiken huomion eikä katsoja tiedä, pitäisikö keskittyä Janneen vai itse mainokseen.

Kaiken lisäksi, yritys on hoitanut mainonnan Googlessa hieman vajaavaisesti. Kun mainokseen on laitettu runsaasti rahaa, kuvittelisi, että myös Googlessa hakusanoilla "Kataja" ja "Arpa" tulisi yrityksen sivut ensimmäisten tulosten joukossa. Näin ei kuitenkaan käy. Hakutuoksissa on kyllä nettiarvat.com sivu, mutta nämä eivätkä ole edes oikeat sivut. Youtubesta video kuitenkin löytyy...kunhan osaa laittaa latauspäivän lajitteluperusteeksi.

Close but no cigar.

Luova ratkaisu - Veikkaus

Markkinointi ja Mainonta lehden nettisivuilta pääsin lukemaan kerrankin jostain hieman omaperäisemmästä ulkomainoksesta. Bussipysäkille Turussa on rakennettu live-videokuvaa tuottava mainospläjäys. 

Kummeli-hahmo Mauno Ahonen ja jääkiekko legenda Juhani "Tami" Tamminen keskustelevan ohikulkijoiden kanssa mikkien, kameroiden ja videokuvan välityksellä. Tällaista suomalainen mainosmaailma kaipaa. Huomiota herättävää, puhuttelevaa mainontaa.

Jo jonkin aikaa on puhuttu mainonnan siirtymisestä henkilökohtaisemmaksi, ehkä tämä on osa sitä. Ihmiset pääsevät vaikuttamaan mainonnan sisältöön.

Veikkaus on jo pitkään ollut omia suosikkejani mainostajien kaartissa enkä usko tämänkään tempauksen huonontavan tilannetta. Heillä on uskallusta, hyvä aihe ja hyviä ajatuksia. Lotto & Jokeri lähetysten Jokeri-hahmosta ja piilokamera mainoksista voidaan toki olla montaa mieltä, mutta kovinkaan montaa muuta huonoa ideaa heiltä ei mainoksissa olla nähty.

Tässä kootusti muistelmia Veikkauksen parhaimmistosta.

Voitto-mainoselokuvakilpailu - vuosien varrelta

Taas maaliskuussa palkitaan menneen vuoden parhaat mainoselokuvat. Vaikka suomalaisten elokuvientekotaidossa on monessa tilanteessa varaa parantaa, osataan mainoselokuvia tehdä kuin suuressa maailmassa. Tässä muutama näyte vuosien varrelta. 

Yritin kerätä kasaan Voitto-kisan voittajia, joita ei ihan kyllästymiseen saakka olla nähty.

Suunto voitti "R.A.L.L.F - Rabbits against losing Lucy-Feet" -videolla vuonna 2002. Itse en ollut videoa edes nähnyt aikaisemmin. Varsin mielenkiintoinen pläjäys. Toimii varsin Rakkautta ja Anarkiaa tyylisesti ja vaikkei olekkaan Suuntomainen mainos, tuo kuitenkin hyvin esille idean "enää ei tarvitse luottaa onneen".

Josta hyvin siirrymmekin Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin mainokseen.

Kyseessä on varsin oivallisesti festivaalin idean esille tuova video. "Turha luulla, että tämä on kaikkien makuun". Vaikka festivaalilta olisi voinut odottaa jotain vieläkin huikaisevampaa pätkää, en kuitenkaan ihmettele voittoa.

Mielenrauhaa sekoittavasta mainoksesta siirrytään muunlaiseen häiriökäyttäytymiseen.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mainoksen lähtiessä pyörimään, huokaisin turhautumistani: "ei taas". Onneksi lopputulema oli kuitenkin jotain muuta. Ajattelin, että tässäkin lähdetään paapomaan nuorten tietokonepelaamisesta. Näin ei kuitenkaan ollut vaan mainos käsitteli sitä, kuitenka lapset saavat kaikkea muuta, paitsi huomiota. Hyvin kuvaava ja ajatuksia herättävä video. I like it.

Lopuksi vielä taidonnäyte siitä, kuinka hyvännäköinen ja elokuvamainen mainoselokuva todella voi olla.

Oikotien kanssa ydistynyt Igglo vei 2006 voiton "olipa kerran" mainoksellaan. Vaikkei mainos ehkä tuokkaan mitään mullistavaa ajatusta esille vaan pitäytyy oman paremmuutensa hehkuttamisessa, ei tämä vähennä mainoksen kauneutta. Miksi Suomessa ei tehdä näin näyttäviä elokuvia?

Oikealle ryhmälle markkinointi - Avatar: the last airbender

Olen tässä jonkun aikaa pohdiskellut televisio-ohjelmien ja elokuvien markkinoinnin kiemuroita. Itse ihastuin jokunen aika sitten "lasten" animaatio, ehkä hieman animehenkiseen ohjelmaan nimeltä Avatar (Avatar: The Last Airbender)... Ja ei, kyseessä ei ole sama sinisiä otuksia vilisevä 3D seikkailuelokuva/hypetys, mutta kyllä, tästäkin on tehty elokuva.

Tämä ohjelma ja elokuva ovat hyvä esimerkki markkinoinnin hankaluudesta tiettyjen yksilöiden kohdalla. Kyseinen ohjelma ja myös elokuva ovat ensi silmäyksellä varsin lapsekkaita, mutta pian huomaa, ettei kyseessä ole pienille lapsille tarkoitettu ohjelma. Mukana on suuria tunteita kostosta, rakkauteen, pelkoon ja kuolemaan, mutta silti toimintaa ympäröi nokkelat vitsit ja viihdyttävyys. 

Kenelle tätä siis voidaan markkinoida? Alle 7 vuotiaille tämä tuskin maistuu, he varmasti itsekkin sanovat ohjelman olevan vanhemmille tarkoitettu. Entäs aikuiset? Aikuiset eivät "voi" katsoa tätä koska pitävät virheellisesti elokuvaa/ohjelmaa liian lapsellisena. Itse ohjelma on kielletty juuri alle 7 vuotiailta ja elokuva taas alle 11 vuotiailta. Onko kyseessä sitten teinien tai varhaisteinien ohjelma? En menisi luottamaan tähänkään. 

Ainoa oikea kohde, jolle Avatarta voi mainostaa ilman, että tuote tiedetään entuudestaan, lienevät osa yli 11 vuotiaista, anime harrastajat sekä lapsenmieliset aikuiset, kuten minä.

Tämän kokoinen ryhmä on kuitenkin varsin pieni ja missä heille voi mainostaa? Sosiaalinen media on toki hyvä paikka, mutta pelkkä tarkoin hoidettu Facebook markkinointi tuskin riittää. Ison budjetin elokuvan kohdalla kaivataan esimerkiksi paljon näkyvyyttä.
 

Kyseinen ohjelma päätettin näyttää Suomen televisiossa Neloselta arkiaamuisin. Kuka siis tätä oli kyseiseen aikaan katsomassa? Jos alle 7 vuotiaat eivät tätä saaneet katsoa ja tämän iän ylittävät olivat koulussa. Jäljelle ei jäänyt montaa vaihtoehtoa. Myös elokuvan kohdalla markkinointi petti, lipputulot olivat huonot ja näin ollen elokuvan kahden seuraavan jatko-osan tulevaisuus on vaakalaudalla.

Mitä tämän kaltaisten kohteiden kanssa voi tehdä? Ovatko nämä tappaneet itsensä jo ennen valmistumistaan. Katsojia kyllä löytyisi, mikäli heidät pakotettaisiin tutustumaan tarkemmin asiaan, mutta tämä on mahdotonta.

Osa tällaisista ohjelmista sattuu löytämään katsojansa, mutta elokuvien kohdalla toiminta on huomattavasti hankalampaa. Traileriin tulisi tällöin panostaa erityisen paljon. Kaikki vähänkin väärään suuntaan viittaavat kohdat täytyy poistaa ja parhaiten kohderyhmään houkuttelevat osuudet kerätä kasaan.

Kuvat: imdb.com, lastairbenderfilm.com, angryjoeshow.com

Uutiset äänestyksen jälkeen

Hyvää huomenta. Kello on 9.00 ja on maanantai, seuraava päivä presidentinvaalien 1. kierroksen äänestyksestä. Pohdintani kohdistuu tänään uutisointiin. Mitä kertoo Suomen suurimmasta sanomalehdestä se, että heidän internetsivujen etusivut ovat täynnä uutisia pelkästään vaaleista. 10 uutista 10:stä käsittelee eilistä äänestystä.

Eikö maailmassa Hesarin mukaan todellakaan tapahdu yhtään mitään muuta? Ymmärrän kyllä että usea uutinen voi ja kuuluukin käsitellä kyseistä tapahtumaa, mutta eikö kyseisen median tulisi tarttua myös muihin maailman uutisiin? Eikö heidän tehtävänsä ole pitää meidän tietoisina siitä mitä maailmalla tapahtuu?

Roskalehdetkin ovat paremmassa tilanteessa. Iltasanomilla on etusivullaan on 12 uutista vaaleista, mutta tämä ei ole vielä puoliakaan uutisista....en tosin sanoisi, että muut uutiset olisivat kovinkaan tärkeitä tai hyviä...

Onko siis todella niin, ettei tänään tarvitse tehdä muuta, kuin pysytellä muutamassa tai tässä tilanteessa yhdessä tärkeässä uutisessa? Mitä jos Venäjällä olisi tapahtunut ydinonnettomuus, jäisikö tämäkin pimentoon vaalien takia? 

Sitä paitsi tämä oli vasta ensimmäinen kierros. Mikä on tilanne ensikuussa?

Viraalimainosten top10

Viraalimainonta eli ihmisten itse kuljettama markkinointi on alkanut kerätä kannatusta. Monet isommat yritykset ovat käyttäneet tätä hyväkseen ja mitä parhain tuloksin. Sosiaalisen median kautta viraalimarkkinointi toimii nopeasti ja kattavasti.

Campainglive.co.uk (Campaing-lehden) sivustolla listataan viraalimainosten kymmenen kärki viikoittain. Tällä viikolla kymmenen kärki näyttää olevan varsin laadukas. Osa mainoksista toki ihmetyttää, miten nämä ovat saaneet niin paljon huomiota, mutta suurin osa tuntuu varsin ymmärrettäviltä.

Yllä oleva LG:n "kaikkien aikojen ohuinta TV:tä" mainostava YouTube video näyttää tällä viikolla olevan lista sijalla 2. Ensimmäisen sijan vei  British Health Foundationin "Hard and Fast" video jossa gangsteri opettaa elvytystä. Mielestäni LG on kuitenkin huomattavasti kekseliäämpi. Videolla tulee hyvin selväksi, kuinka ohut televisio todella on, ja parasta videossa on se ettei katsoja välttämättä edes videon loppuessa tiedä että kyseessä todella on mainos.

 

LG loistaa myös sijalla 5. Siinä mainostetaan imuria otsikolla "muotialan paljastus". Mainos ei ehkä vedä vertoja edelliselle, mutta täytyy myöntää että onhan tuossakin ihan nokkelasti käytetty ajatusta rasvaimusta.

Sijalla 10. komeilee mainos, jonka ehkä olisin voinut nähdä ylempänäkin listalla. ESPN (Entertainment and Sports Programming Network), Yhdysvaltojen urheilukanava, näyttää mainoksessaan "Shake on it - It's not crazy, it's sports" pätkiä kuvitteellisista yllytys vedonlyönneistä, jotka heidän  mielestään lasketaan urheiluksi. Pitää paljolti paikkansa jos ajattelee fanaattisimpia jalkapallo faneja tai vedonlyöjiä. Mainos tuo mieleeni myös hauskan sketsin liittyen urheilun fanittamiseen sarjasta Päätöntä Menoa (That Mitchell and Webb look).Toimivaa ja hauskaa, eikä tässä tapauksessa sorruta edes jenkeille yleisiin vitseihin. Ensimmäinen ajatus itselläni oli että tämä olisi britti.

Hyvällä asialla mutta...

Tupakkalaki muuttui vuoden vaihtuessa. 
Nyt olemme saaneet kuulla lehdistä ja kenties myös kokea henkilökohtaisesti naurettavat tilanteet kauppojen kassoilla. 

Suomen kuvalehti kirjoitti (1/2012 s. 74) nasevan tilannekuvauksen, "Tiskin alta", mahdollisesta kassa keskustelusta. Siinä asiakas kyselee mitä voisi ostaa ja miten, mutta kassa ei voi kertoa, saati sitten näyttää, mitään. Tilanteessa kassahenkilö ei siis saa kertoa mitä kaupassa on myynnissä tai edes sitä onko mitään myynnissä. Asiakkaan täytyy tietää täsmälleen mitä haluaa ja toimia muutoinkin varsin itsenäisesti ja kummallisesti. Pelkkä "aski tota" tai "sitä punasta missä lukee jotain valkosella" ei riitä.

Toki on hienoa, että tupakointia pyrytään vähentämään, mutta tässä tapauksessa kaupat saavat kaiken moskan niskaansa. Viimeisimmällä kauppareissullani jouduin kuulemaan kassan pahoitteluja tilanteesta. Asialle ei kuitenkaan kukaan voi mitään. "Kaikkeen tottuu..kunhan tarpeeksi kauan joutuu kärvistelemään." Tässä tilanteessa onneksi kyseessä ollut asiakaskin oli ymmärtäväinen ja vain naureskeli tilanteen mahdottomuudelle, mutta voin vain kuvitella, mitä tapahtuu, kun muutenkin huonosta päivästä kärsivä ihminen tulee paikalle.

En tiedä kuinka kauan tässä tilanteessa menee jotta "alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo" sanonta pitäisi paikkansa, mutta alku todellakin on ollut varsin hankalaa, hidasta ja kummallista. Onneksi en kuitenkaan itse joudu näitä tilanteita käymään läpi.

Esimerkiksi täältä pääset lukemaan tarkemmat tiedot siitä mitä myyjä/kassa saa kertoa.