OSUVUUS ENNEN KAIKKEA - PIENET KOHDERYHMÄT UUTISKIRJEISSÄ

Välillä sitä on vain purettava omia tuntemuksiaan:

Muistan opiskeluajoilta saarnat kuinka joissain tapauksissa kannattaa markkinointi suunnata pienelle kohderyhmälle ja tehdä siitä juuri heitä koskevaa. Vaikkei koko kansalle tuotetta myytäisikään, kun hyvä prosentti pienestä kohderyhmästä ostaa, on tämä monesti tehokkaampaa.

Nykyään, kun on sosiaaliset mediat ja suurten ruokaketjujen kanta-asiakasjärjestelmät, tämä ei pitäisi olla hankalaa. Kovin vähän silti vaikutetaan mainostettavan sinkkukokoisia jauhelihapaketteja, teetä/kaakaota kahvin tilalla tai muita kuin kissoja ja koiria lemmikkieläiminä.

Surullista on myös nähdä kuinka paljon ihmisiä ohjataan vain sosiaaliseen mediaan osallistumaan toimintaan (hakemaan tarjous, osallistumaan arvontaan jne). Ennen sanottiin, että kilpailuihin osallistuakseen ei ole ostopakkoa ja muutoinkin kuin vain yhdellä tavalla/yhdessä paikassa pitää voida osallistua. Nyt yhtäkkiä sama ei pädekään SoMessa. Kilpailuun osallistuakseen on pakko omistaa facebook-tili.

Minulle tulevasta mainonnasta vielä tänäkin päivänä suurin osa on itselleni sopimatonta. Parhaana esimerkkinä olkoon K-ryhmä, jolta jatkuvasti uutiskirjeitä tulee. Suurin osa uutiskirjeistä sisältää tarjoustuotteita ajatuksella "juuri sinulle" ja mitä nämä pitävät sisällään? Tottakai kahvia. Eihän suomalainen elä ilman tätä... Itse en kuitenkaan ole eläessäni senttiäkään maksanut kahvipaketista, en omista kahvinkeitintä ja kaikki itselleni tulleet kahvipaketit ovat siirtyneet "joululahjoina" eteenpäin. Mitähän luulet osuivatko siis nuo mainokset?

Jollei kahvia tuputeta paketissa niin sitten tulee mainoksia kahviloista esim Starbucksin alennuksia. Kyseisen firman juomia tulee kyllä juotua, mutta kahviin en sielläkään koske. Kerrankin kun on kyseessä kahvila josta saa muutakin kuin kahvijuomia, niin mitä näiden uutiskirjeessä sitten lukee? "Voit valita Starbucksin valikoimasta mieleisesi kahvin ja tarjota yhden kahvin hinnalla myös kaverille hänen lempijuomansa. Etu koskee kaikkia baristan tekemiä kahvijuomia..." #@$%&!! Kerrankin kun kuvittelit että nyt osui uutiskirje oikeaan osoitteeseen niin ei...Sinne meni sekin hyvä mieli. Kovin paljon kalliimpia ilmeisesti muut kuin kahvijuomat kun näin kova rajaus on täytynyt tehdä.

Eikös nyt olisi jo aika siirtyä sinne älykkääseen markkinointiin.
Säästettäisiin monet "peru uutiskirje" linkin painallukset ainakin omalla kohdallani.

YLLÄTTÄVÄN KOSKETTAVA - FAZER

Ensimäisiä kertoja, kun televisiosta bongasin puoliminuuttisen Fazerin mainoksen piti oikein jäädä pohtimaan, oliko mainos tosiaan niin surullinen, kuin miltä vaikuttu. Nyt kun katsoin kokopitkän mainoksen netissä, mielikuvani vain vahvistui. Melkein tippa tuli linssiin tuota katsoessa.

Muistot ovat toki ihana asia, mutta voi kuinka kaihoisa fiilis jäikään mainosta katsoessa. Ihana rakkaustarina mainoksessa kerrotaan, mutta kovin haikea tunnelma jää keinumaan ajatuksiini (miehen lopussa nähdystä hymystä huolimatta).

Mitä mieltä olette mitä mainoksessa itse asiassa tapahtuu? Ensimäinen ajatukseni olisi, että rouva on kuollut. Jäätyäni enemmän kohtauksia miettimään, saattaisi tämä olla kuitenkin vain jättänyt miehen. Pitkässä mainoksessa näkyy kohta, jossa rouva seisoo keittiössä hämmentyneenä, mies katsoo tätä ja lähtee ulos... Tämä saattaa todistaa suuntaan tai toiseen.

Oli rouvan kohtalo mikä hyvänsä, itselleni tulee Joukon ja Kostin laulun sanat mieleen: "Päivä kaunein sammuva on. Kukka kuolee korvaamaton. Kun päättyy tää, muisto vain jää."

Tällainen melankolia on suomalaisuuteen hyvin sopivaa. Onhan meillä ilonjuhlan, joulun, aikaankin rakkaimmissa joululauluissa tarinoita kuolleista lapsista, pätkiä kuten "hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä" ja muuten hyvin synkin rinnoin laulettuja lauluja, kuten sylvian joululaulu.

Itse en haluaisi yhdistää suklaaseen näin haikeaa tunnelmaa, mutten voi kieltää etteikö kyseessä olisi upea mainos. Ei pakettiin oltaisi saatu noin syviä tunteita ilman kuolemaan/lähtöön ja vanhuuteen liittyviä kuvia.

Oltaisiinko silti nuoruuden, rakkauden ja perheen ajoista voitu tehdä hieman vähemmän hämäriä. Eikö näitäkin oltaisi voitu nostaa selvempinä kuvina ylös. (Vai olisiko tästä tullut silloin Lidlin Delux-mainos?) Nyt muut muistot jäävät kolmen vahvimman kuvan peittoon - Vanha rouva soittamassa pianoa, rouva keittiössä hämmentyneen näköisenä ja tyhjä piano.

Suurin ero pitkällä ja lyhyellä mainoksella on juurikin tuo hämmentynyt nainen sekä lumihankeen polvistunut mies ja tätä seuraava kutakuinkin suora kopio the Love Story elokuvasta. (Hieno kunnianosoitus hienolle ja myös aivan liian surulliselle elokuvalle.) Nämä pari kohtaa tekevät varsin suuren eron mainokseen.

Alla vielä lyhyt ja pitkä versio vertailtavaksi.

SUOSITUIMMAT YOUTUBE MAINOKSET - TOP 10 SUOMESSA

Google listaa vuosittain Youtuben suosituimmat mainokset. Suomen 2016 listakärjen ei voi sanoa suuresti yllättäneen. Mennyt vuosi piti sisällään poikkeuksellisen paljon hyvällä tarinalla varustettuja mainoksia ja muuten turhan harvinaisia helmiä eli mainossarjoja (Hintasaarnaajat ja Yrjö Uusivirtaa).

Listaus oli siis seuraava:
1. The Yrjö Show / Episode 2: The Get-Together Party (Helen)
2. Mistä tietää, onko pelaaminen ongelmallista | Veikkaus
3. Clash Royale: Enemies
4. Uusi Elisa Missionary on syntynyt
5. Särkänniemen kesän 2016 hurja uutuuslaite: X
6. Virtual Gym Games by Tupla
7. Linjalla, jakso 1/4: Kuljettaja vie palvelun karvan verran pidemmälle  (Savonlinja)
8. Anna lahjan puhua – Isä ja teini  (Gigantti)
9. Osaisitko korjata kahvisadon? (Nescafé)
10. TAKE CONTROL – F-Secure Freedome VPN

Top 5 mainosten jälkeen näyttää odotuksistani poiketen tulevan itselleni jopa täysin tuntemattomia mainoksia. Kiven kovaa ainakin väitän, etten F-securen enkä Nescafén mainoksia ole nähnyt. Kahvimainonnan kohderyhmään en toki edes kuulu, mutta F-secure olisi voinut kiinnostaakin jos kohdalle olisi osunut. Mielenkiintoista olisi päästä näkemään, millä laskelmilla ovat osanneet jättää minut ulos esityslistalta.

Entä mikä sitten on oma suosikkini? Elisan Hintasaarnaaja oli kyllä kiinnostavin sarjana. Ehkäpä siis kallistuisin tämän puoleen, vaikka muuten varsin perinteinen mainos olikin. Eihän kukaan voinut olla pohtimatta, mihin toinen saarnaajista katosi. Myös 8. paikalle päässyt Gigantin mainos oli koskettava. Hieno tarina ja tähän päivään istuva.

Lisää aiheesta markkinointi ja mainonta -lehden artikkelissa.

ELISA vs. DNA + HINTASAARNAAJA FLASHBACK?

Oletteko huomanneet, kuinka Elisan Hintasaarnaajien kadonnut kaveri on käynyt kummittelemassa meille? Viimeksi näyttivät kumpikin "ihmissaarnaaja" olevan hätistelemässä Enni Rukajärveä hiihtohississä.

Totta kai jokin mainos oli hyvä Lahden MM-kisojen yhteyteen ympätä, mutta tästä mainoksesta oma aikajanani ainakin sekoittui. Eikö roboottia oltaisi tässä voitu käyttää? Tai tehdä jokin selittävä mainos ennen tätä? Vai onko tämä joku vanha mainos jota vain en ollut vielä nähnyt?

Tuliko kaveri takaisin? Missä tämä oli ja mihin hävinnyt? Oliko kyseessä sittenkin takauma jostain aikaisemmista ajoista? Palataanko tämän jälkeen takaisin roboottiin kuin mitään ei olisi tapahtunut? Voi meitä poloisia, kun näin härnätään. Toivottavasti saadaan tulevaisuudessa jokin selitys tälle kaikelle.

Hintasaarnaajat kuitenkin sikseen ja palataan vielä tuohon itse mainokseen. Kai muillekin tulee tästä mieleen DNA:n mainos? (Tai DNAn mainoksesta Elisa...) Rinteet ympäri Suomen ovat toki hyvin samanlaisia, mutta aikamoinen sattuma mainosten samankaltaisuus. Kummaltakin operaattorilta tulee samaan aikaan mainos jossa näkyy hämäriä rinteitä, pöllyävää lunta ja komeita hyppyjä. Ja kaikki tämä vaikkei teleoperaattorit mitenkään lasketteluun liity.

Varmasti tälläkin on juurensa Suomi 100 juhlavuoden kanssa (halutaan näyttää Suomen parhaat puolet) tai pelkästään Lahden kisojen läheistyys vaikuttaa, mutta eipä tuo silti samankaltaisuutta poista.

Kopioita tai ei, komeita mainoksia kumpainenkin.

90- RYTMEISSÄ - MAINOSTEN TOISTUVAT TEEMAT

Jos soittaisin sinulle alta löytyvän Aurinko Jaffan mainoksen pelkkänä musiikkina osaisit varmasti heti kertoa millä vuosikymmenellä mennään, eikö totta?

Niin ysäriä ja niin paljon kiusallisen moneen kertaan kuultua. Eipä tämä silti poista faktaa, että paljon muistoja tästäkin tulee mieleen. Mökillä saunasta tullessa oli aina korillinen lasisia limupulloja odottamassa. Yleisin taisi olla juuri tuo perinteinen Aurinko Jaffa, toinen lemppari taisi olla "punainen jaffa" (ilmeisesti siis kyseessä oli kuvasta löytyvä Italia. Punaiseksi Jaffaksi sitä kaikki kuitenkin kutsuivat). Friscokin oli kyllä kova sana. Voi niitä aikoja.

Takaisin kuitenkin mainoksiin. Tuota samaa sähkökitaran rämpytystä löytyi lähes kaikesta 90-lukulaisesta. Saman teeman löytää niin Prätkähiirten tunnarissa, Tele-puhelukortin mainoksesta kuin myös tottakai kilpailevan Friscon mainoksesta. Listaa voisi jatkaa vaikka loputtomiin.

Mutta miten sitä ei ole huomannut tuolloin musiikkien samankaltaisuutta? Nämähän ovat identtisiä. Eikä identtisyys jäänyt tuolloin vain musiikkiin. Jollei ysäri mainoksissa ollut kitaran räptytystä niin ainakin Suomessa mentiin maalaismaisemiin.

Löytyy Kesoilia, Xylifreshiä, Sunnuntaita ja tottakai Reissumiestä. Monessa näyttää myös pariutuminen ja autot liittyvän jotenkin kokonaisuuteen. Parempi olla silti tekemättä enää näistä uutta listausta. Sanottakoon vain että ihan hirveästi ei tosiaan vaihtelua näytä olleen.

Ehkä omaperäisten mainosten puute on yksi osasyyllinen sille, että moni 90-luvun tuote on poistunut kaupoista tähän päivään mennessä.

ALE, ALE, ALE - JATKUVAT ALENNUSMYYNNIT

Lueskelin tuossa joku aika sitten Markkinointi & Mainonta -lehden artikkelia, jossa käsiteltiin Askon ja Sotkan väärin hoidettuja alennusmyyntejä. Alennusmyynnit olivat muun muassa kestäneet liian pitkiä aikoja, alennettuja hintoja oltiin verrattu listahintoihin, joita ei ikinä ostajilta oltu peritty ja muuta ammattimaista touhua.

Tämän pohjalta jäin pohtimaan kuluttajamarkkinoilla tapahtuvia alennusmyytejä yleisestikin. Näitähän on hirveästi, mutta kaikki osaavat jo alennetut tuotteet ulkoa. Onko siis kyseessä ylipäätään alennus jos parin kuukauden välein samat tuotteet tulevat aina samoilla alennetuilla hinnoilla myyntiin? Pitäisikö siis sanoa että ale-hinta onkin se "normaali" hinta ja muina aikoina tuotteet ovat myynnissä vain normaalia korkeammalla hinnalla?

Otetaan esimerkiksi K-Citymarket. Ketjulla on Mammuttimarkkinoita, arjensäästöä ja ties mitä alennusmyyntejä. Lähes kaikissa kamppiksissa alennetun hinnan ovat saaneet samat tuotteet. On banaaneja, Pauligin kahvia, Lotus soft embo + emilia paperit pakettihintaan jne, jne, jne. Moni ostaa tiettyjä tuotteita vain silloin, kun nämä ovat tarjouksessa. Pyyhitään sitten vaikka kädellä, jollei kampanjahintaista wc-paperia ole hetkeen näkynyt. Eikai sen näin pitäisi mennä.

Eikös tarjous pitäisi oikeasti olla normaalista poikkeava hinta. Ainakin itse näkisin tilanteen mielummin niin. Hinnat olisivat jotain joka saa suomalaisen käyttämään lempi tokaisuaansa: "No niin!". Varsin tylsistyneenä ja rutiinilla hintalappuja monesti kamppiksiin heitellään. Helpollahan sitä päästään jos pistetään niille perinteisille tuotteille perinteiset ale-hinnat. Nehän kuitenkin menevät aina kaupan. Välillä saatetaan laittaa joku uusi tuote kokeiluun, todeta ettei myyntiä tullut tarpeeksi ja palata takaisin perinteisiin.

Nyt osa ketjuista on lähtenyt tarjoamaan henkilökohtaisia tarjouksia "vain sinulle". Noh, tämä henkilökohtaisuuden illuusio ei kauaa kestänyt ainakaan omalla kohdallani. Tarjoukset tulivat tuttavapiirissä puheeksi ja kävi selväksi, että kaikki olivat saaneet samat alennukset. Tuskinpa tästäkään mitään normaaleista käytänteistä poikkeavaa siis saadaan ale-maailmaa piristämään.

Ehkä vielä jonain päivän näemme yrityksen, joka panostaa alennusmyynteihin. Joku jonka kamppiksissa olisi aina vaihtuvia tuotteita ja alennusmyyntejä joissa voisi todellakin tehdä löytöjä.

Toki onhan meillä alennusmyyntejä kuten Hullut päivät. Enkä kiellä, etteikö siellä (tai muualla vastaavassa) voisi törmätä uusiinkin tarjouksiin. Toisaalta nämäkin ovat vain illuusio usean tuotteen alennetusta hinnasta, samahan se olisi vaikka hulluilla päivillä olisikin "kaikki tuotteet -20%" tai "peitot 70%, sisustustuotteet 50%" ja niin edelleen. Nyt vaan jokainen tuote on saanut erikseen oman alennushintalapun.

Noh, loppupäätelmänä kai lienee ettei mitään uutta auringon alla...

JOS ET SÄ SOITA - SONERA vs. TELE

Kuka on ollut innoissaan Soneran TV:seen palauttamasta Jos et sä soita mainoksesta?

Upeaa, että Sonera on ottanut mainoksen täysin alkuperäisenä uudelleenkäyttöön. Vain lopun Sonera vs. Tele -logo teksteineen/puheineen on vaihdettu.   

Taas tosiaan mennään sinne legendaarisella 90-luvulle. Tämä mainos pyöri tuolloin jatkuvasti ruudussa. Eiköhän ainakin Napakympin ja Onnenpyörän mainoskatkoilla tämä ole nähty. Oli katko mikä hyvänsä, osasin ja osaan edelleen mainoksen ulkoa.

Muistan menneeni vanhempieni kanssa katsomaan Anna Hanskin (tunnusmusiikin laulajan) nimmarikeikkaa Lohjalle samoihin aikoihin, kun tämä mainos pyöri tv:ssä. Vanhempani olivat ilmeisesti sanoneet minulle, että esiintyjä on se "Jos et sä soita" laulaja. Hirmuinen pettymys oli kun kyseessä ei ollutkaan tuo mainoksen nainen.

Olikohan muuten nimmareiden metsästyskin 90-luvun villitys? Meillä näitä ainakin metsästettiin nolottavan paljon. Isä metsästi ja pisti syyn aina tyttären niskoille: "Kristalle tässä näitä Gladiaatori pimatsujen nimmareita haetaan". Jep, jep...



Palataksemme vielä takaisin Soneraan. Teleoperaattorit ovat muuttaneet nimeään vuosien varessa varmasti jokainen, mutta itse en olisi muistanut että Sonera on ollut ennen Tele. Ja mainoksen aikaan mentiin vielä vaihdosaikaa valtion posti- ja telelaitoksen ajasta. Sama ikoni oli siis vielä logossa kuin vahassa postin logossa. Aina oppii uutta.

Ja voi, miten ihanan tyylittömiä ja "fontittomia" olivat tuon ajan tekstit mainoksissa. Voiko tuon tylsemmin asiaa ilmaista kuin Telen kaukopuhelut, Caps Lock päällä kirjoitettuna. "Tätä me nyt mainostetaan, joten mitä muuta tähän voisi laittaa? Asia tulee selväksi, eikö?"

KORVAMADOT JA MUUT MUISTIJÄLJET

Vieläkö teillä puhutaan Aromipesästä, Passelista tai Total Gymistä? Onko Puuhamaa edelleen paras paikka vai voiko aina luottaa Hesburgeriin kuin ystäviin?

Jos jollain on vinkkejä, miten saa leikattua nämä mainokset kokonaan pois muistista, olisin kiitollinen. Maailma olisi parempi paikka jos joitain mainoksia ei olisi ikinä nähnytkään saati kuullut.

Sitä elelee rauhassa viikkoaan eteenpäin ja yhtäkkiä PAM! "Hyppää Hassen, hyppää hassen, hyppää hassen siivelle, hyppää, hyppää!" Ei jumankauta! Yritä siinä sitten exceliä vääntää, kun tuollainen huutaa päänsisäisessä radiossa.

Välillä kyseessä ei ole edes mikään rallatus vaan pelkkä tuotteen nimi voi pyöriä ympyrää päässä. (Sanokaa että muillekin käy näin. Enhän ole ainoa?) Passeli, Aromipesä, Saunabelt, Swivel sweeper....

OstosTV taitaa olla paras nimien päähän upottaja. Miten nuo tatuoituvat niin pysyvästi mieliimme? Eihän kukaan edes tunnusta katsovansa ostoskanavaa. Onko sitä koulusta kipeänä kotona ollessa ollut niin otollisessa tilassa, että kuumehöyryissä OstosTV:tä katsellessa sitä imee jokaisen tuotenimen kalloonsa?

Parasta kaikessa on se, että yleensä mainosten muistettavuudesta ei ole enää kenellekään edes hyötyä. Hasse on kuopattu aikapäivää sitten, Hesen kastiketta ei taideta enää edes myydä ja Total Gymkin taitaa olla korvattu jo ties monennellako Abtronicilla tai vastaavilla.

HÄTKÄHDYTTÄVÄ - RANTASIPI / CUMULUS

Osasipas hotelliketju vangitakin huomioni. Pirkka-lehteä selatessani osui sivun kokoinen musta kuolinilmoitus kohdalle. Jäin ihmeissäni lukemaan, mikä tässä oli kyseessä:

Rantasipi 
1965-2017

Tänä talvena, Levität siipesi vielä kerran, 
Ja kohoat kohti viimeistä kerrosta. 
Muistatko vielä meidät, siellä kaukana? 
Puhallan saippuakuplia muistollesi. 

Olet lintu ja sen pesä, 
Jossa itkin ja rakastin, 
Paljain jaloin. 
Vaikka nimesi on toinen 
Saanko tulla käymään?

Koskettava tekstihän tuo oli. Sivu silti loppui enkä saanut päätelmää, mikä on teikeillä. Ilmeisesti Rantasipi-ketku kuitenkin oli lopettamassa. Mutta oliko jotain tulossa tilalle? Mitä? Milloin? Mikä oli tuo lopun mystinen "nimesi on toinen"? Paljon jäi asioita auki....kunnes tajusin katsahtaa viereiselle sivulle.

Toivottavasti en ole ainoa joka on niin hölmö, että lankesi ihmettelemään 1. osan mainosta tuhahdellen ilmaan heitettyjä kysymyksiä, tajuamatta vieressä olevan vastaus kaikkeen.

Seuraava sivu kertoi siis:

Cumulus City & Resort
Syntynyt 17.1.2017

En osannut odottaa,
Ehkä kerran saatoin toivoa.
Että olisit minulle enemmän.
Ennen keskellä kaupunkia, nyt
Veden alla ja äärellä.

Ja lopussa vielä meille tyhmemmillekin selvennettiin että Rantasipi on nyt Cumulus Resort. Ai jai, olipas ihanan loppuun asti suunniteltu paketti.

NRO. 200

Vuosia on tullut blogia jo kirjoiteltua, mutta nyt on vihdoin aika kirjoittaa blogiteksti numero 200. Olisiko aika perehtyä Kristaan, kirjoittajaan, tarkemmin?

Jossain vaiheessa tekstejä lukiessa joku on saattanut ajatella, että tee ite hyvä mainos jos kerta niin paljon arvosteltavaa on muissa. Niinpä ajattelin ihan omien mielenkiintojeni paljastamiseksi aloittaa esittelyn jostain omasta luomuksestani:

Ei lähimainkaan täydellinen, mutta ehkäpä minun näkemykseni kivasta. Täytyy tunnustaa, että CDONin doge bannerin jälkeen teki kyllä mieli tehdä samanlainen pläjäys, mutta päädyin silti klassisempaan.

Tujaus sarkasmia, yksinkertaisuutta, ja lopputulos on ainakin omasta mielestäni toimivaa. Kertonee jotain myös itsestäni. En nyt sentään jesariin itseäni vertaa, mutta tykkään yksinkertaisesta ja nokkelasta.

Mistä sitten on lähtöisin innostukseni mainoksiin? Tämä lienee peruja jostain aikojen alun piimä mainoksesta (siis siitä: "tahdon tosimiehen vierelleni, miehen riskin rinnalleni, rakastajan vatsalleni - piimä"). Tuonhan varmasti jokainen muistaa 90-luvulta.

Luulen, että kyseinen mainos on antanut itselleni paljon enemmänkin kuin vain innostuksen mainoksiin. Tuossa on sitä samaista tyttöenergiaa, jota on myöhemmin spaissareissa ja muualla nähty. Ehkäpä tuolla on siis ollut näppinsä pelissä oman elämänasenteenikin rakentumisessa.

Välikommenttina mainittakoon, että olisi kyllä hienoa olla mukana tekemässä jotain noin vaikuttavaa mainosta kuin tuo piimämainos.

Elokuvajulisteet eli elokuvien mainokset ovat myös yksiä intoilun kohteitani. Ovathan itse elokuvatkin yksi harrastuksistani. ("Harrastuksista" = mitä muutakaan kotihiiri voisi kirjoittaa CV:seen harrastuksekseen.)

Ehkäpä 200. teksti voidaankin päättää suosikkeihini näistä.
Rajatakseni aihetta hieman, yritin kasata yhteen sellaiset julisteet joissa yhdistyy upea juliste ja suosikki elokuvani.

Nro.1
Tohtori Caligarin kabinetti päätyi ensimmäisenä listalle. Tämän sanotaan olevan ensimmäinen oikea kauhuelokuva. Juliste on kuin Gallen-Kallelan Bil-Bol mainoksesta (joka muuten myös upea mainos). Caligarin juliste kertoo kaiken, mutta ei silti mitään. Ei turhia tekstejä tai selittelyjä. Annetaan vain kuvan puhua puolestaan. Tämä pääsisi helposti omalle seinälleni tauluksi.


Nro.2
Kummisetä elokuvan julisteineet ovat tuttuja elokuvista vähemmän tietävillekin. Mitäpä sitä tuota enempää kirjailemaan julisteeseen. Pelkkä elokuvan nimi ja piirros marionettinuken lankoja pitelevästä kädestä kertoo jo tarpeeksi. Juliste on kuin piirros elokuvan tunnetuimmasta lauseesta: "I'm gonna make him an offer he can't refuse."


Nro.3
Ilmeisesti jatkamme matkaa aika järjestyksessä. Seuraavana olisi syntymävuoteni elokuva eli hieman "tuoreempi", 30v täyttävä Full Metal Jacket.

Taas ollaan yksinkertaistetussa julisteessa. Tämä on kuitenkin eritavalla yksinkertaistettu kuin edelliset. Enemmän tekstiä, mutta tausta on tyhjä. Lainaus kertoo hyvin elokuvan tyylistä, kuten myös ihanan ristiriitainen kypärä. Muistan pienenä kummastelleeni tätä mainosta. Taisinpa tuolloin kuvitella kyseessä olevan ihan perinteinen sotaelokuva. Little did I know..


Nro.4
Ja tällä kertaa viimeisenä, edelleen aikajärjestyksessä pysytellen - Trainspotting. Useita eri versioita julisteesta olen nähnyt. Suurimmassa osassa toistuu kuitenkin ainakin osittain oheinen tekstinpätkä elokuvasta.

Näin elokuvan nähneenä kuulen niin selvästi Ewan McGregorin lausumassa näitä sanoja elokuvan ensimmäisessä kohtauksessa (nyt tietysti kuuluu asiaan jonkun korjata että "urpo, ei se McGregor tota kohtaa sano eikä tosiaan ole mikään eka kohtaus"). Joudun tunnustamaan etten ole itse kirjaa lukenut, mutta olettaa saattaa, että sama pätkä löytyy myös sieltä.

Kuten edellisissä, tässäkin teksti kertoo kaiken oleellisen elokuvasta, paljastamatta oikeasti mitään. Tämä voisi olla pätkä hyvin erilaisestakin elokuvasta. Ehkä juuri se tekee tästä mielenkiintoisen. Vain hahmon elämänasenne on kirjattu paperiin. Taas voisin sanoa, että mitäs tuota enemmällä pilaamaan. Kuvat, erilaiset fontit ja muut krumeluurit vain pilaisivat tunnelman.

Nykyään elokuvajulisteista puuttuu täysin omaperäisyys. Ylläolevien kaltaisia kaipaisin ehdottomasti lisää. Eiväthän nuo (Caligaria lukuunottamatta) mitään näyttävimpiä julisteita ole, mutta toimivat mainoksina ja luovat upean fiiliksen. Varmin tapa saada minun kiinnostukseni, on Transpottingin kaltainen yltiöpäinen vuodatus. Saisi siis vähintään minut googlaamaan lisää elokuvasta. (Toisin kuin tämän päivän sini-oranssit taustat, leijuvat päät ja selkä kameraan seisovat ihmiset.)

Jottei tästä blogitekstistä tulisi liian pitkä vuodatus, on syytä päättää ja jatkaa seuraaviin kahteensataan postaukseen. Kiitos tähänastisesta!